Tikun kanssa käytiin alkuun muutamissa kissanäyttelyissä, jopa Oulua myöten, mutta suurimmaksi
osaksi Tiku eli tavallisen kotikissan elämää.
Kerrostalossa - Helsingissä ollessamme - Tiku oli sisäkissa, mutta kun 90-luvun alussa muutettiin
Kotkaan ja ensimmäiseen omakotitaloon, niin poika opetteli pikkuhiljaa ulkokissan elämää. Alkuun
täytyi tietysti käydä sisällä aina kun tuli vessahätä, mutta vähitellen se alkoi ymmärtää, ettei
saa huutia vaikka tekeekin hädän pihalle...
Vuoden 2000 keväällä Tiku alkoi mennä nopeasti huonoon kuntoon. Eivät auttaneet lääkkeet eikä uusi
ruokavalio, kuin ihan hetkellisesti. Ja vappuna, kun jalat eivät enää kantaneet, oli pakko tehdä
raskas päätös ja laskea poika lepoon.
|
Tiku lived most of his life as a domestic cat. We did go to a few cat shows when he was younger but
mostly he was just a pet.
At first when we lived in Helsinki in flats, Tiku lived indoors. But when we moved to Kotka and to
our first own house in the early 1990's, he started to learn bit by bit the wonders of outdoor life.
At first he had to come inside every time he had to pee... but in time he started to understand
that it was okay to pee outside and nobody was angry at him when he did that.
In the spring 2000 he started to get really tired. Neither drugs nor a diet helped the situation
more than momentarily. I had to make the hard decision when he couldn't stand on his feet anymore,
and let him go over the rainbow bridge.
|
