29.9. Fiksuja koiria, ohjaaja... hmm... petrattavaa olisi vähän reilumminkin
Missu pääsi vuorostaan pitkästä aikaa hommiin, kun käytiin eilen rauniotreeneissä. Mulla ei vaan mene
päähän, että koirat tietävät kyllä missä äijät piileskelevät. Taas yritin vaatimalla vaatia Missua
kävelemään rataa tietyssä järjestyksessä, mutta koska Missu oli jo paikallistanut äijän, niin eihän se
takaísin tullut, vaikka kuinka sitä huusin. Ensi kerralla pitänee laittaa teippi suun eteen, että osaan
olla hiljaa ja antaa niiden tehdä hommat, jotka sen parhaiten taitavat.
Ilo oli seurata Missun työskentelyä. Yhdeksän vuotta ja risat on mittarissa ja tyttö työskenteli kuin
nuorukainen - intoa täynnä.
Tänään oli Bodella eskaripäivä. Taas sain olla ylpeä reippaasta pikkumiehestä, joka ei korvaansa
lotkauttanut, vaikka siellä muutama rähinäkin syntyi - Bode keskittyi vain omaan suoritukseensa ja antoi
muiden touhuta omiaan. Olisipa tämä jatkossakin näin helppoa...
25.9. Ei tullut vettä kaivoon :-(
Voihan nenä. Vesipula vaan jatkuu, vaikka kaivoheppu kävi tänään. Ja herätti pahus - tuli tunnin ennen
aikojaan... Hukkareissu oli, ei onnistunut lieriön asentaminen, kun kallio tuli liian nopeasti vastaan.
Eli yhä edelleen kärvistellään ilman vettä ja näillä näkymin menee vielä pitkälle keväälle, ennen kuin
kaivoon ilmaantuu vettä käytettäväksi asti. Tästä ärsyyntyneenä otin ja marssin kauppaan ostamaan
kuivakäymälän. Vesivessa sai nyt lähtöpassit Sähköä on ainakin toistaiseksi ollut käytettävissä (kopkop)
- lyhyitä katkoksia lukuunottamatta, joten sen pitäisi sitten toimia on vettä tai ei ja vaikka putket
ja viemäri vielä jäätyisivätkin.
Alunperinkin jo suunnittelin kuivakäymälää, mutta kun hinta oli suunnilleen viisinkertainen vesivessaan
verrattuna, niin se jäi silloin. Monesti olen silloista ratkaisua katunut, useana talvena, putkien
jäädyttyä, olisi kuivakäymälä ollut loistojuttu. Noh, nyt se on hankittu, enää tarvisi jonkun osata
ottaa vanha pönttö pois ja laittaa uusi ihanuus tilalle :-)
Bode mokoma oli eilen ahkeroinut alakerrassa sillä aikaa, kun olin yläkerrassa tietokoneella. Tyyny ei
ollut nähtävästi sopinut herran mielestä sohvalle, joten se oli poistettu siitä. Varmaan se oli myös
väärän mallinen, koska tyynyn sisukset oli revitty pitkin ja poikin. Osa tyynyn sisällöstä löytyi
lattialta, suurin osa oli terassilla. Onneksi se ei ole vielä toistaiseksi (kopkop) tuhonnut mitään
tärkeämpää!
22.9. Missä ihmeessä on syksyn sateet?
Tänään tuli sitten soitettua kaivohepulle ja tilattua joku ihmeen lieriö-härveli kaivon pohjalle.
Toiveissa on, että se auttaisi vesipulaan. Näillä näkymin kun ei vettä kaivoon tunnu ilmaantuvan ennen
kuin keväällä lumien sulettua... Ei vaan näy sateita. Toivottavasti härvelistä on apua! Ei millään
jaksaisi jatkaa veden roudaamista vanhuksilta ja kärvistellä näin vielä talvenkin yli. Noh, tiistaina
tulee kaveri käymään. Sittenhän sen näkee, onko siitä hyötyä vai ei. Tosi nopeaa toimintaa kylläkin.
Boden kanssa käytiin taas eskarissa. Opeteltiin kuinka jäädään liikkeestä istumaan. Kaikkein kivointa
Boden mielestä on kuitenkin oppitunnin päätyttyä, kun saa leikkiä kavereiden kanssa. Noin viikon
vanhempi hoffipoika Dinjo on Boden suosikki. Paini olisi jatkunut vaikka kuinka pitkään, jos pojat
olisivat saaneet päättää. Vielä kun Dinjo vähän parantelee selkäänsä, niin pääsevät pojat sitten
riehumaan kunnolla. Vaikeaa on molemmilla, kun pitää ottaa rauhallisemmin Dinjon ollessa vielä toipilas.
Eilen oli Isan - ja koko muun Chaccado J-pentueen - synttärit. 12 vuotta tuli täyteen! Ollaan kerjätty
Isan porukoilta kakkukahveja, muttei ole vielä onnistunut. Jospa viikonloppuna saisi mokkaruutuja tai
edes jotain hyvää.
20.9. Bode on taitava!
Ai että meni hakutreenit taas hyvin! Tällä kertaa haettiin Boden kanssa hajut ja palattiin keskilinjalle
lähetystä varten kaikkien kolmen maalimiehen kohdalla. Ensimmäinen maalimies oli todella vaikea.
Minäkään en äijää nähnyt, mutta tiesin suunnilleen missä sen piti olla, joten uskalsin luottaa koiran
havaintoon. Tuuli oli taas olematon ja koska äijä oli bunkkerissa, niin Bodella kesti hieman aikaa
paikallistamiseen. Mutta todella tarkkaa työtä poika teki. Pyöri pitkään oikeassa paikassa ja sitten
ymmärsi kurkata alas bunkkeriin ja siellähän se äijä olikin peiton alla piilossa. Seuraavat äijät
olivatkin sitten jo paljon helpompia meidän supermahtavalle hakukoiralle! Kunhan ohjaaja vaan
kehittyisi samaan tahtiin koiran kanssa, niin hyvä olisi...
16.9. No nyt se taas alkoi
Nimittäin hiirien rällästys. Viime yönä heräsin neljän aikoihin seinästä kuuluvaan ärsyttävään rapinaan
:-(. Sen verran on jo ollut kylmiä yöt, että alivuokralainen palasi yökylään. Nukkuisi edes yönsä, mutta
ei kun pitää juoksennella ja peuhata niin, etteivät toiset saa nukuttua. Kai niillä on kohta taas
talviolympialaiset, kun pitää etsiä lämpimiä treenipaikkoja - siltä se spurttailu ainakin kuulostaa.
Kovasti olen miettinyt, miten ihmeessä ne pystyvät juoksemaan niin kovaa siellä villojen seassa. Ovat
kai tehneet sinne jonkinlaiset tuulitunnelit talvitreenejään varten. Mokomat. Eivätkä edes vuokraa
maksa.
Nyt on viemäriputkissa uudet eristeet päällä. Pojat olivat taas ahkerina avustamassa, vaikkeivät
saumojen liimauksen aikana saaneetkaan möyriä talon alla pölyttämässä. Missu piti vahtia, että pojat
ovat kiltisti ja tekevät työnsä hyvin :-)
13.9. Hakutreenit
Tänään olisi kyllä ollut pitkästä aikaa Missun vuoro päästä hakutreeneihin, mutta kun poikien olisi
sitten pitänyt jäädä yksin kotiin, niin päätin kuitenkin lähteä taas Boden kanssa. Ei se oikein aina
jaksa vielä niin pitkää aikaa pidätellä.
Hyvin meni treenit. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin palaamista keskilinjalle koiran saatua maalimiehestä
hajun. Hetken Bode tuijotti mua hölmistyneenä kun annoin käskyn, mutta toimi sitten juuri niinkuin
pitikin. Matka oli tosin vähän turhan lyhyt, mutta otetaan ensi kerralla pitempi, niin saadaan vähän
haastetta mukaan - jos vaan tuuli olisi silloin suotuisampi. Ja ensi kerralla täytyy muistaa ottaa
liina mukaan. Vielä en ole nenälleni mennyt, mutta kohta se tapahtuu, jos yritän jatkaa vain remmin
perässä roikkumista... Pojalla on jo niin hurja vauhti ja into päällä, etten oikein tahdo perässä pysyä.
8.9. Rauniorata - Wiltsun ehdoton lemppari
Wiltsu pääsi eilen pitkästä aikaa raunioradalle hommiin. Oli poika onnesta soikeana - rauniot on aivan
ehdottomasti sen lemppariharrastus. Vielä kun emäntä oppisi luottamaan koiraansa ja ymmärtämään, että
kukapa sitä nyt malttaisi jokaista röykkiökohtaa tutkia, kun tarkalleen tietää missä ne äijät on...
Bodekin pääsi mukaan ja sai treenien päätteeksi ottaa ensikosketuksensa rauniorataan, kun kierrettiin
sen kanssa paikat läpi. Äijiä ei ollut piilossa, vaikka Bode muutamaa piiloa (joissa äijä oli juuri
aiemmin ollut) tutkikin hyvin tarkkaan.
6.9. Voi pientä hiirtä
Eilen löysin kuolleen hiiren pihalla olevasta lasten ammeesta. Oli raukka mennyt ammeeseen eikä
ollut päässyt sieltä pois. Joitain vuosia sitten oli edellisessä asunnossa hiiri vessanpöntössä.
Sen sain sentään ongittua hengissä ylös, mutta oli ressukka jo niin väsynyt, että nukkui hetken
päästä pois. Siitä lähtien on meillä pidetty vessanpöntön kansi kiinni! Pitää varmaan etsiä
ammeeseen joku sopiva keppi tai vastaava, mitä pitkin seuraavat uhkarohkeat voivat sitten kiivetä
pois, ettei enempää hukkuneita löytyisi tänä vuonna.
Tänään oli tarkoitus lähteä rauniokokeisiin töihin, mutta olisin ehtinyt paikalle vasta kuuden
jälkeen - toista tuntia myöhässä, joten luovutin suosiolla. Ja aloin päivittää kotisivuja...
Pitäisi saada nämä sivut pian valmiiksi, että voisin lopettaa vanhan sivuston, turhaa maksaa
kahdesta. Niin ja tämän blogin kirjoittaminenhan ei tietenkään ole se kaikkein tärkein tehtävä,
joten ehkä lopetan tällä kertaa tähän.
2.9. Jihuu, ensi talvena tulee ja menee vesi - jos sitä kaivossa vaan riittää!
Sähkömies kävi tänään möyrimässä talon alla ja nyt on viemäriputkissakin lämmityskaapeli. Bode ja
Wiltsu olivat ahkeria ja avustivat minkä kerkesivät. Eivät normaalisti pääse talon alle, joten
olivat onnesta soikeina saadessaan peuhata siellä sähkömiehen seurassa. Nyt vaan pidetään peukkuja
pystyssä ja toivotaan runsaita sateita, että kaivoon tulee vettä ja lämmityskaapeleille on jotain
käyttöäkin talvella...
1.9. Boden ensimmäiset viralliset tottistreenit
Bode pääsi tänään ensimmäistä kertaa "eskariin", kun olimme Haminassa Kaakon Käyttökoirien
tottiskoulutuksessa. Oli aikamoinen järkytys, kun koiria oli eri näköisiä ja kokoisia joka puolella.
Seurata olisi pitänyt malttaa, mutta muiden tarkkailun lisäksi kovin kiinnostavaa oli myös
nuuhkia maata. Ihmeen hyvin kaikki kuitenkin loppujen lopuksi meni. Odotin paljon pahempaa
sähellystä. Kotiläksynkin saimme jo heti ensimmäisellä kerralla. Pitää opetella maahanmeno ja
siinä pysyminen.